Marko Grönroos

Äiti tukisti miljoona sata kertaa

Sari Laine kirjoitti aiemmin illalla mahdollisen kuvauksen perheväkivallasta. Ehkä kertomus oli tarkka – tai kuten monet muutkin kertomukset – vain vaikutelmia ja ennakkoluuloja. Kun suomalaismies juo, hän hakkaa vaimonsa ja lapsensa ja ajaa kirveellä hankeen. Kun nainen huutaa, se johtuu siitä hakkaamisesta.

Näissä kertomuksissa tuomiot jaetaan seinien läpi näkevän superkatseen perusteella, oikeasti siis laukkaavan mielikuvituksen.

Vaikka miehetkin toki käyttävät perheväkivaltaa suurin piirtein siinä missä naisetkin, Laineen kirjoitus on hyvä esimerkki narratiivin kehittelystä naisista yksinomaan uhreina.

Otetaan tosikertomus tämän illan Iltalehden pääsivulta: ”Äiti tukisti miljoona sata kertaa” - Naiselle tuomio pienten poikiensa pahoinpitelyistä, nuorin uhri vain 1-vuotias (IL 29.10.2018).

    «– Miljoona sata kertaa, vanhin pojista kuvaili kuinka usein äiti oli tukistanut häntä.

    Pahoinpitelyt eivät jääneet pelkäksi tukisteluksi. Sama poika kertoi, kuinka äidin oli pitänyt lyödä nuorempaa veljeä monta kertaa saadakseen tämän rauhoittumaan.

    Pahoinpitelyt sisälsivät paitsi lyöntejä eri puolille kehoa myös läpsintää, luunappeja, nipistelyä sekä kasvoista ja kaulasta puristamista.»

Naiset käyttävätkin väkivaltaa lapsiin miehiä enemmän (Keiski 2018), erityisesti pienempiin lapsiin ja tyttöihin (Mattila 2011 Lapsi perheväkivallan uhrina). Tulokset riippuvat paljon käytetyistä tilastoista. Epäilemättä rikostilastoissa vaikuttaa vinoumia, jotka usein saavat miesten käyttäytymisen näyttämään todellisuutta pahemmalta.

Naisten korostuminen väkivaltatilastoissa epäilemättä osin selittyy sillä, että naiset useammin pääasiallisesti vastaavat lasten hoidosta, jolloin joutuvat miehiä useammin konfliktitilanteisiin lasten kanssa tai muuten rasittuvat lasten hoidosta. Naiset ovat myös tavallisemmin yksinhuoltajavanhempia.

Vinoutumista miesten suuntaan epäilemättä aiheuttaa se, että viranomaiset puuttuvat voimakkaasti ensisijaisesti miesten väkivallan uhkaan, kun taas naisia helposti ymmärretään. Tämä ymmärtäminen näkyy myös siinä, että miehet saavat väkivaltarikoksista myös naisia kovempia tuomioita.

Hankalin seuraus stereotyyppisistä oletuksista on, ettei uhkaaviin tilanteisiin haluta puuttua, koska naista ei kyetä tai haluta nähdä uhkana. Jos puututaankin, oletetaan nainen vain uhriksi ja etsitään se "todellinen" uhka eli mies.

Myös törkeä perheväkivalta kohdistuu miehiin jopa naisia useammin (Yle 11.1.2010). Lievää väkivaltaa miehet kyllä tekevät enemmän, joskin siinäkin voi vaikuttaa "otat sä naiselta pataan?"-vaikutuksesta aiheutuva naisten suurempi herkkyys tehdä ilmoituksia.

Miesten naisia sinällään selvästi suurempi alkoholin käyttö epäilemättä joskus vapauttaa miehissä väkivaltaista käyttäytymistä ja osin selittää miesten väkivaltatilastoja. Toisaalta puolison alkoholin käyttö myös helposti aiheuttaa konfliktitilanteita, joissa toinen ärsyyntyy alkoholin käytöstä tai muusta tilanteeseen liittyvästä. Naiset epäilemättä helposti raportoivat sellaisissa tilanteissa tapahtuneen lievän väkivallan.

Havainnoissa siten epäilemättä on monia eri suuntiin vaikuttavia vinoumia. Yhtä kaikki, sekä miehet että naiset ovat usein väkivaltaisia toisiaan ja myös lapsiaan kohtaan.

Sari Laine poisti mielestäni asialliset kommenttini aiheesta, joten kirjoitin ne hieman laajennettuna blogikirjoitukseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Hyvä vastine, mutta väkivaltana ei pidä käsittää vain fyysisiä tekoja. Tarpeeksi pitkään toista sanallisesti kiusaamalla saa melkein kenet tahansa ajettua fyysiseen voimankäyttöön, ja päästään syyttämään vain sitä jälkimmäistä osapuolta. Se voi olla perversisti jopa tavoite. Mutta ei sitä pidä ihmetellä, kun puhutaan muutenkin epävakaista ihmisistä.

Laineen kirjoitus on hyvin yksipuolinen, enkä ihmettele, jos sinne ei kannata mitään kommentoida. Poliisin avulla nöyryyttäminen ei ole mikään ykkösvaihtoehto naiselle sen enempää kuin nyrkillä hakkaaminen miehelle. Molemmat ovat hyvin epäreiluja keinoja toista kohtaan.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Riitaan yleensä tarvitaan kaksi osapuolta, en muista että olisin kuullut sellaisesta riidasta jossa toinen osapuoli olisi viaton uhri.
Henkisestä väkivallasta ei välttämättä parane koskaan, eikä tälläistä harjoittava henkilö opi rajaa milloin se menee yli asiattomuuksiin.

Omasta mielestä lapsille pitää pystyä pitämään kuria, nyt jo puhutaan syrjäytyvistä nuorista jotka on vapaan kasvatuksen hedelmiä, koulussa ei ole menestystä tullut kun ei ole sääntöjä ollut, sitten se aikuisuus yllättää karuudellaan.
Tämä on omasta mielestä osa tätä ongelmaa, kun on lapsena saanut purra, potkia ja lyödä äitiä ja isää niin millä todennäköisyydellä tuo tapahtuu myös aikuisena?

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Oikeastaan tämä sinun näkemysesi asioista, lähtee aivan eri pohjalta ja menee huomattavasti syvemmälle pinnan alle, joskaan ei vielä tämäkään ihan sinne juurille asti, mutta kyllähän tämä onkin liian iso kakku näin Puheenvuoroblogissa käsiteltäväksi.

Näen asiat enemmän tämä sinun peilaamasi kuvan kautta ja näen ne piiloon jäävät, lapsiin kohdistuvat väkivallanteot vieläkin laajempana ongelmana, sillä lapsi ei useinkaan osaa tuoda niitä esiin ja aina ei ole aikuista, joka pystyisi niihin puuttumaan ja niin ollen ne jäävät ikuiseen unhon yöhön, paitsi eivät koskaan tämän viattoman lapsen mielestä.

Meillä vaan ei ole keinoa löytää niitä kaikkia onnettomia ja traumatisoituneita lapsiparkoja, kunne poliisi nappaa heidät tuolla kadulla (käytän tällaista vanhentuntutta ilmisua) mummoja potkimassa ja ryöstämässä ja silloin on jo usein liian myöhäistä tehdä näille lapsuuden traumoille mitään, eikä nyky-yhteikunnassa myöskään näille myöhemmille traumoille. Paljon puhetta, vähän toimia ja vieläkin vähemmän tuloksia, koska kukaan ei varsinaiseti kanna vastuuta näiden kärsivien yksilöiden kuntoutuksesta.

Tämä aihe on sydäntäni lähellä, mutta köyhänä eläkeläismummona minulla ei ole juurikaan keinoja tehdä mitään asian hyväksi, niin mielelläni kuin tekisinkin. Kun on kokenut säkivaltaisen lapsuuden, vieläkin väkivaltaisemman avioliiton ja joutunut elämänsä aikana vierestä seuraamaan niin monta avioliittodraamaa ja lasten pahoinpitely- tai heitteillejättötapausta, niin sydäntä riistää jokainen tietooni tullut juttu, joista eniten koskevat juuri nämä pahoinpitelyt, joihin liittyy seksuaalinen väkivalta tai vallankäyttö.

Mutta en jatka enempää, vaan kiitän myös sinua, että olet ottanut tämän iahan liikaa piilotellun asian esille ja tehnyt osaltasi siitä tunnistettavan.

Toimituksen poiminnat