*

Marko Grönroos

Microsoft ei ole raskaasti tappiollinen

Li Anderssonin eilinen twiitti Suomen irtisanomissuojasta aiheutti pienoisen somemyrskyn.

Talousliberaalin oikeistomme edustajat ennättivät nopeasti valistamaan, että firmahan menee nurin jos ei voi irtisanoa liiketoiminnan ollessa "raskaasti" tappiollista:

Ja niin edelleen, ketju pitenee hetki hetkeltä.

"Raskaasti tappiollista"...

Microsoftin 2015 tilikauden tulosta ei vielä ole julkistettu, mutta ainakin 2014 tuloksen mukaan liikevoitto oli 28 miljardia dollaria 87 miljardin liikevaihdolla (32%), suurempi kuin milloinkaan, kasvua 4% vuodesta 2013. Tämä vaikuttaa minusta aika kannattavalta liiketoiminnalta. Myös puhelinlaitemyynnin tulos oli 54 miljoonaa dollaria plussalla. Siis tilanteessa, jossa se oli juuri ostettu ja integroitu uuteen emoyritykseen.

Näin pikaisesti vilkaistuna, korjatkaa toki jos tulkitsin raporttia väärin.

Vuoden 2015 tuloksesta on julkaistu Q3-tulos. Siinä liikevaihto on jatkanut 6%:n kasvua edellisvuodesta, joskin liikevoitto Q3:ssa on hieman supistunut. Q1-3:ssa puhelinlaitemyynti on 805 miljoonaa dollaria voitolla, joskin tuossa Q3:ssa pudonnut aavistuksen miinukselle (eli tässä kohtaa voidaan jo puhua "tappiollisesta"), joskaan tulos ei kerro yksityiskohtaisemmin mikä tuohon olisi syynä.

Onko 4 miljoonaa tappiota 1,3 miljardin liikevaihdosta kolmessa kuukaudessa sitten "raskaasti tappiollista liiketoimintaa"? Onko tämä kausivaihtelu (joka muuten koskee kaikkia puhelinvalmistajia) dramaattinen hätätilanne? Se lienee subjektiivinen kysymys, jonka jätän yritystaloutta paremmin ymmärtävien markkinaliberaalien arvioitavaksi.

Mutta tässähän Microsoft kertoi juuri vähentävänsä Nokia-ostoksensa tuloksestaan, joten se varmasti vetää 2015 tulosta reippaasti alaspäin. Että silleen se saadaan tappiolle.

Entä se Windows-puhelimien "tappio"... Markkinavertailussa Windows-puhelimien (WP) markkinaosuus on viime vuosina heilunut 2,0-3,2 %:n välillä, ollen nyt siis nousujohteisesti 2,7 %:ssa. Siis vähän parempi kuin mitä se oli Nokian aikana. Ei mitään yllättävää romahdusta. Homma vain ei lähtenyt pystysuoraan nousukiitoon Microsoftin taikasauvan napautuksella.

Globaali puhelinlaitemyynti siis kasvoi 16%, ja Microsoftin osuus näistä markkinoista kasvoi 2,5 %:sta 2,7 %:iin.

Tästä voidaan päätellä, että Microsoft ei vedä puhelinliiketoimintaansa alas koska se olisi "raskaasti tappiollista", vaan strategisista syistä, nähtävästi perinteisellä tempulla keskittää liiketoimintaansa.

Eli argumentti vähän muuttuu, virheellisestä toisenlaiseksi. Ei puhutakaan enää irtisanomisista "raskaasti tappiollisessa" tilanteessa, vaan reippaasti voitollisessa tilanteessa, kun haetaan vielä kovempaa kasvua. Arvelisin näppituntumalta, että Microsoftin liikevaihdon ja tuloksen kasvut reippaasti ylittävät USA:n tai Euroopan talouskasvut.

Strategisetkin keskittämiset tietenkin tukevat liiketoiminnan kannattavuutta ja mahdollistavat työllistämisen. Tämä on aivan totta. Tai vielä paremmat voitot omistajille. Vaikea tietää.

Työtä kuitenkin tehdään elämää varten ja hetkellisen nettopalkan lisäksi elämässä on muitakin tärkeitä arvoja. Ehkä toiseksi tärkein on taloudellinen turvallisuus. Se on useimmille meille hyvin tärkeää, joskin on ymmärrettävää, ettei työntekijöiden taloudellinen turvallisuus ole yrittäjille lainkaan tärkeää. Päinvastoin, turvattomuus parantaa omistajien neuvotteluasemia, mikä epäilemättä on yksi tekijä tässä koko keskustelussa.

Jos elämässä tärkeiden päämäärien parantamiseksi nostetaan irtisanomiskynnystä, erityisesti tilanteissa joissa irtisanomiset tehdään kannattavassa liiketoiminnassa, se parantaa elämää paljon laajemmalle kansanosalle kuin yritysten omistajille.

Joustojen lisäämä työllistymismahdollisuus on tietenkin työttömien etu, mutta työllisten riski, ja tietenkin liiketoiminnan kannattavuuskin heijastuu työntekijäille. Tässä työväestön (myös työttömien) täytyy tasapainotella näiden kääntöpuolien ja eri aikaskaalan riskien välillä, ymmärtäen että pitkän aikavälin riskit ovat yhteiset omistajien kanssa. Varmasti useimmat tämän ymmärtävätkin, vasemmistossakin.

Demokraattisessa tasavallassa tulee kuitenkin ymmärtää, että tasapainottelu tulee tehdä ensisijaisesti enemmistön parhaaksi, ei pienen omistavan vähemmistön, jonka edut ovat viime vuosikymmeninä karanneet aivan omaan luokkaansa (pikettyläisittäin ilmaistuna r > g taitaa toteutua "raskaasti tappiolliseksi" säälityn Microsoftinkin kohdalla).

Irtisanomissuoja on Suomessa loistava verrattuna vaikkapa "kommunistiseen" Kiinaan ja jopa markkinaliberalismin keulakuvaan Yhdysvaltoihin, mutta jää kuitenkin jälkeen vaikkapa Euroopan talousjyrästä Saksasta. Näiden eräänlaisten äärilaitojen sekavien tulosten pohjalta on vaikea sanoa, mikä toimisi parhaiten. Nykyisin ainakin suomalaiset ovat verraten tyytyväisiä elämäänsä, mihin epäilemättä sisältyy juuri turvallisuuden tunne.

Malleja on muitakin; joustoturva yhdistää työnantajien kaipaaman jouston työntekijöiden kaipaamaan turvaan. Esimerkiksi Tanskan mallissa irtisanomissuoja on heikko. Mutta malliin sisältyy korkea työttömyysturva, mikä vähentää irtisanomisen riskejä työntekijöille, mutta ei siirrä tätä riskiä työnantajille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Ei voida suoraan sanoa, että kyseessä olisi roimasti voitollinen tilanne, koska Salon ja Suomen tapauksessa on kyse nimenomaan tuosta Windows-puhelimien tuloksesta eikä koko konsernin statuksesta.

Se onko Nokian alaskirjaus strateginen temppu tuloksen pienentämiseksi taas lienee osakkeenomistajien ja Yhdysvaltojen veroviranomaisten ongelma. Tosiasia kuitenkin lienee, että Nokian osto ei ollut sellainen kannattavuuspiikki, jollaiseksi Microsoft sen toivoi muodostuvan.

Microsoftilla ei ole mitään merkittäviä siteitä Suomeen ja siksi sen ei voida katsoa esimerkiksi olevan korporatiivisessa yhteiskuntavastuussa.

Jos nyt ihan oikeasti joku uskoi tämän Microsoft-Nokia kaupan merkitsevän lihavia vuosia pitkälle tulevaisuuteen niin olisi kannattanut ottaa selvää asioista paremmin. Ikävää, että niin monen ihmisen ennustukset kävivät toteen, mutta ei tämä nyt voinut mikään täydellinen pommi olla.

Sitten itse pointtiin. Se, että nyt ratsastetaan poliittisella kysymyksellä, kuten irtisanomissuoja tilanteessa, jossa yhden kunnan työttömyysprosentti voi nousta jopa neljänneksellä... No siinä ollaan vaan mauttomuuksissa ja populismissa.

Se on se mikä itseäni tässä twiittailussa ärsytti. Ei se, että ihmisillä olisi huoli työstä tai ärtymys tapahtuneesta. Vaan suora ja selkeä politikointi ihan tavallisten ihmisten hädällä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Käsittelin yllä supistusten perusteita yleisellä tasolla, en vain koskien Suomea tai Saloa, vaikka tässä nyt toki keskustellaankin meitä lähiten koskevista vaikutuksista. Kyse siis tosiaan oli Microsoftin koko puhelinliiketoiminnan supistamisesta, ei vain koskien Suomea.

Puhelinvalmistuksen alasajo Suomessa ei toki ole mikään suuri yllätys. Microsoftin oma puhelinliiketoiminta tiedettiin alkujaankin erikoiseksi yritykseksi, jonka suuriin mahdollisuuksiin vain harvalla oli uskoa. Vaikka Microsoft koki tappion hätäisessä maailmanvalloitusyrityksessään, ei itse liiketoiminta ollut tappiollista, mikä tässä oli argumenttini.

Microsoftilla ei tosiaan varmastikaan ole mitään omalähtöistä yhteiskuntavastuuta Suomessa. Kuitenkin valtiot, joissa kansainväliset yritykset toimivat, voivat asettaa niille erilaisia vastuita. Näin pitääkin tehdä, jos halutaan että oikeudet harjoittaa liiketoimintaa ovat lähtökohtaisesti kansan, eivätkä yritysten (tässä ulkomaisten) omistajien parhaaksi.

Populismi on tietenkin sikäli demokratian lähtökohta, että pitäisi ajaa koko populan etuja, ei vain pienen eliitin. Tässä ne edut siis ovat vastakkain, eikä keskusteluun sisälly mitään vähemmistöjen perusoikeuksia sortavaa demagogiaa. Sikäli populismikortin vetäminen on perusteetonta.

Ei vasemmistoltakaan voi kieltää heidän "mitäs me sanoimme"-hetkiään. Tällaiset tapahtumat juuri korostavat niitä syitä, miksi sellaiset oikeudet kuin irtisanomissuoja ovat tärkeitä. Juuri näissä tilanteissa sellaisista kannattaa puhua.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Populistinen argumentointi politiikan retoriikassa voidaan hyvin käsittää sellaisina avauksina tai kommentointina, jossa pyritään tunnepohjaisella argumentoinnilla (usein verraten johonkin nykytilanteeseen) perustella järkiperäisiä argumentointeja vaativia ratkaisuja.

Populismi taas on jo enemmän jatkuvaa toimintaa kuvailemallasi tavalla.

Vasemmiston ei pitäisi joutua tekemään "Mitäs me sanoimme". Vasemmiston pitäisi pystyä perustelemaan asiat kunnon argumentein ja tarjoamaan vaihtoehtoja köyhän kalastelun sijaan.

Irtisanomissuoja on tärkeä asia, mutta se ei kuulunut tähän keskusteluun tässä tilanteessa.

Vesa Törmänen

Linkkaamissasi Microsoftin tulosraporteissa eritellään eri tuoteliiketointojen myyntikatetta eikä tulosta. 54 miljoonan myyntikatteella ei kovin isoa myynti-, markkinointi- tai tuotekehitysyksikköä pysty voitollisesti operoimaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Olet aivan oikeassa, nuo eri toimintojen erittelyt olivat siis myyntikatteita. Mutta puhelinliiketoiminta oli siltä osin siis plussalla, joskin suhteessa vähemmän kannattavasti kuin muu liiketoiminta. Siis 2014, kun integrointi suurimmalta osin tehtiin. Vuoden 2015 Q1-3:ssa se oli jo selvästi paremmin plussalla.

Myös Microsoftin liikevoitto oli kokonaisuutena reippaasti plussalla. Yleensä, jos puhutaan 25 %:n liikevoittomarginaalista, sijoittajapiireissä puhutaan kosmisen tuottavasta yrityksestä.

Ei siis "raskaasti tappiollisesta", joka "menee konkurssiin".

Vesa Törmänen

Kun Nokian puhelinliiketoimintayksikön kokoisen organisaation myyntikate on vuoden ajalta 54 miljoonaa, ei toiminta voi olla muuta kuin erittäin raskaasti tappiollista. Vähennä tuosta numerosta huviksesi vaikka vain nyt irtisanomisuhan alla olevien ihmisten työvoimakustannukset. Microsoft kokonaisuudessaan tekee tosissaan voittoa, mutta ei voitollinenkaan pörssiyhtiö voi tehdä jollain liiketoiminta-alueella jatkuvasti tappioita.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #9
    «Vähennä tuosta numerosta huviksesi vaikka vain nyt irtisanomisuhan alla olevien ihmisten työvoimakustannukset.»

Tällaiset kustannukset olivat osa puhelinliiketoiminnan ostamista ja siten odotettuja kustannuksia. Ne varmastikin huomioitiin strategiassa, kun hankinta tehtiin.

    «Microsoft kokonaisuudessaan tekee tosissaan voittoa, mutta ei voitollinenkaan pörssiyhtiö voi tehdä jollain liiketoiminta-alueella jatkuvasti tappioita.»

Strategioihin myös usein kuuluu se, että eri liiketoiminta-alueet tukevat toisiaan, vaikuttavat kilpailutilanteeseen tai varautuvat tulevaisuuteen. Tällöin jotkin usein ovat tappiollisia. Siinäkään ei ole mitään yllättävää. Vaikkapa pelikonsolimarkkinoilla on ollut pitkään jatkuvaa tappiollista liiketoimintaa, kun jättiläiset yrittävät saada niskaotetta. Sellaista se kilpailu usein on. Microsoftin ongelma on, että sen herkullisin liiketoiminta perustuu PC-bisnekseen, joka on jatkuvasti kutistumassa ja kasvu siirtynyt mobiililaitteisiin. Nadellan keskittämisstrategia voi sulkea Microsoftin ulos tulevaisuuden kasvusta.

No varmaan hyvä niin, mutta tässä tapauksessa siis suomalaisten työntekijöiden kannalta huono asia. Strateginen valinta oli myös se, ettei huonosti tuottavia yksiköitä ehkä edes yritetty myydä, mikä olisi säilyttänyt työpaikat – mutta kilpailijan hyväksi. Yrityksen kannalta voi olla parempi tappaa osasto kuin antaa se kilpailijoille, mutta tämä tuskin on yleisemmin hyvä asia.

Vesa Törmänen Vastaus kommenttiin #17

Kirjoitat strategiasta, mutta ei sinulla tunnu olevan kännykkäbusineksesta oikein minkäänlaista käsitystä. Katteen pitää olla kymmeniä prosentteja liikevaihdosta kvartaalista riippumatta, että saavutettaisiin edes nollatulos.

On ihan totta, että Microsoft on niellyt strategiseksi nostetusta pelikonsolibusineksesta tappioita pitkän aikaa, mutta on kuitenkin sukupolvesta riippuen ollut markkinaosuus 1. tai 2. lähes alusta lähtien. Telkkarissa kiinni oleva tietokone nähtiin niin tärkeänä alueena, että ns. pitkälle pelillle oli perusteita. Samaten olet oikeassa siinä, että Nokian puhelinyksikkö ostettiin sisään jollakin business casella edellisen johdon toimesta. Elopin johtama organisaatio ei selkeästi ole noiden oletusten ja ennusteiden sisällä pysynyt. Yksikköä ei kuitenkaan kokonaan lopetettu, joten miten ajattelet divestoinnin olleen edes mahdollinen skenaario?

Windows puhelinten markkinaosuuden pitäisi olla kymmeniä prosentteja, että tappioiden nielemisessä olisi strategista järkeä Microsoftin kannalta. Käyttöjärjestelmä muutaman prosentin markkinaosuudella ei tuota Microsoftille oikein mitään etua. Microsoftin sovelluksia onkin jo julkaistu Androidille ja iOS:lle. Omien laitteiden puolella siirtynevät sopimusvalmistajien suunnittelupalveluihin - Windows älypuhelin on käytännössä Android älypuhelimen kanssa samaa rautaa.

Jussi Hagman

Asioista on vaikea keskustella, kun perusasiat kuten "kate" ja "voitto" eivät ole selvillä. Koska onnistuit sotkemaan ne keskenään, ovat kaikki luvuista vetämäsi johtopäätökset täysin perusteettomia.

Microsoftin (entinen Nokia) puhelinbusiness on ollut raskaasti tappiollinen ja viimeiseltä raportoidulla neljänneksellä jopa bruttokate oli negatiivinen. Puhelimia myymällä ei saatu katettua valmistuskustannuksia. Sillä katteella pitäisi sitten maksaa kiinteät kulut ja olisi toivottavaa, että viivankin päälle jää jotain, jotta voitaisiin investoida ja antaa omistajille hieman tuottoa.

Erittäin hyvää analyysiä MS:n puhelinliiketoiminnan tilasta löytyy mm. täältä:

http://mobiili.fi/2015/07/08/kommentti-microsoftin...

Se onko koko konsernin tulos positiivinen (tottakai on) tai onko markkinaosuus hieman noussut (on) on aika toissijaista. Ei voida olettaa konsernin kippaavan muualta saatuja voittojaan pohjattomaan kaivoon, jos hommasta ei ole näköpiirissä tuottoja joko suoraan tai epäsuoraan.

Markkinaosuus on siis saatu hienoiseen nousuun *myymällä puhelimia tappiolla*. Se ei ole kauhean kestävä tie, vai kuinka pitkään myisit voileipiä 4e/kpl, jos materiaalikustannukset ovat 5e/kpl? Poikkeustilanteessa niin ehkä kannattaisi tehdä, jotta vihannekset eivät mätänisi jääkaappiin ja tulisi vielä suuremmat tappiot, mutta olisitko todella iloinen kun saisit sellaisella keinolla markkinaosuutesi kasvuun? Tuskinpa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #11

En nähdäkseni ole sotkenut mitään keskenään, ellen sitten jossain kohtaa ole katsonut väärää taulukkoa tai muu väärä sana lipsahtanut. Kamalasti pahoittelen jos niin on käynyt.

Raporteissa ei lasketa liikevoittoa segmenteittäin, mikä tuskin olisi mahdollistakaan, joten puhelinliiketoiminnan osalta käytin vertailulukuna myyntikatetta, joka oli siis plussalla. Onko se sitten koko konsernin tuloksen kannalta tappiollista vai ei, lienee monimutkaisempi juttu. Kuten sanoin, ylläoleva pohjautuu vain noiden kahden raportin pääkohtiin, saa toki argumentoida syvemmälle.

Puhelinliiketoiminnan integrointikustannukset varmasti ovat vetäneet tulosta sen osalta miinukselle, mutta eivätköhän ne kustannukset ole olleet suunniteltuja jo siinä vaiheessa kun liiketoiminta ostettiin. Sikäli ne ovat odotettuja ostokustannuksia, eivät odottamattomia tappioita.

Puhelinliiketoiminnan viimeisin Q3 (eli vuoden Q1) varmasti olikin negatiivinen, koska se on normaalia kausivaihtelua ja koko mobiililaitealalla hiljaisin neljännes: puhelimet ostetaan joulukuussa. Siksi käytin vertailulukuna 2015Q1-3:n katetta, joka oli siis 13% plussalla liikevaihdosta.

Eli mistään odottamattomasta suuresta tappiollisuudesta ei tuon pohjalta ole selvää näyttöä. Joka tapauksessahan strategiaan voi sisältyä yhden segmentin tukeminen toisen kustannuksella; tämä ajatus ehkä sisältyi Ballmerin strategiaan, mutta ei siis enää uuteen.

Jussi Hagman Vastaus kommenttiin #14

Katsoppa uudestaan, sekoitat toistuvasti käsitteet "voitto" ja "bruttokate", niin kirjoituksessasi kuten päättelyssäsikin. Kirjoitat "Q1-3:ssa puhelinlaitemyynti on 805 miljoonaa dollaria voitolla". Se on virheellinen väitättämä. Puhelinten *bruttokate* oli 805 miljoonaa, ja viimeisessä raportoidussa neljänneksessä negatiivinen.

Negatiivinen *tulos* voi tietyillä reunaehdoilla olla "normaalia kausivaihtelua", negatiivinen bruttokate ei sitä ole missään tilanteessa, vaan on täysi katastrofi: et saa myytyä voileipää edes *raaka-aineiden hinnalla*, ja siitä negatiivisesta katteesta pitäisi maksaa sähköt, vuokra, palkat ja muut kiinteät kulut, kuten tuotekehittely ja markkinointi. Kannattaa lukea myös se linkkaamani artikkeli ennenkuin sotkeudut lisää.

Voitto ei ole sama asia kuin kate, MS on toistuvasti myös tehnyt alaskirjauksia puhelinpuolelleen, firma ei kirjaa liki kahdeksaa miljardia dollaria (viimeisin uutinen) alas huvikseen, vaan koska divisiona tekee kammottavaa tulosta.

Ja nyt lienet sitä mieltä, että kyllä 805 miljoonaa katetta 9 kuukaudessa on *kauhean* paljon, mutta laskeppa huviksesi kuinka paljon laitteiden markkinointiin ja mm. Nokialta siirtyneiden 25000 työntekijän (joita toki jo aiemmin karsittu) palkkohin, työnantajamaksuihin, työvälineisiin ja työtiloihin uppoaa. Ja siinä ei vielä ole kaikki Microsoftin puhelinkehityksen kulut. On hyvin todennäköistä, että 805 miljoonan bruttokatteella divisiona ei ole voitolla. Ja vaikka olisikin, viimeisin raportoitu neljännes on puhelintoiminnan osalta aivan katastrofaalinen ja samaa lienee tulossa muutaman viikon päästä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #18

Kylläpä sitä nyt halutaan viilata pilkkua. En tarkoittanut ilmauksella "myynti on voitolla" liikevoittoa, vaan että se myyntikate on plussalla. Pahoittelen epämuodollista lipsahdustani, odotin lukijalta ehkä liikoja.

Puhelinliiketoiminta ei varmasti olisi voinut olla "muodollisesti voitollista" ties kuinka moneen vuoteen, sikäli kun ostohinta pitää poistaa ja odotetut uudelleenjärjestelykulut maksaa. Oletin olevan selvää, ilmeisesti turhaan, että liikevoittoa on vaikea odottaa samana vuonna kun hankinta on tehty. "Maksoi 7,2 miljardia ja sai sille samana vuonna vain 50 miljoonaa katetta – kamalan tappiollista!"

Jussi Hagman Vastaus kommenttiin #21

Anteeksi nyt vaan, mutta jos katteen ja voiton sekoittamisesta huomauttaminen on "pilkun viilausta" niin olkoon, toivon että et toimi taloushallintoa lähellä olevissa tehtävissä tai hinnoittele niitä voileipiä alle raaka-ainekustannuksten, koska "normaali kausivaihtelu".

Argumenttisi tuntui perustuvan väitteeseen, että toiminta on ollut kannattavaa, katteen ja voiton käsitteiden sotkemiseen ja oletukseen, että voitollisen konsernin pitää iloisesti jatkaa rahan kaatamista kankkulan kaivoon koska X. Vääristä premisseistä kumpusivat väärät johtopäätökset, joita et selkästi halua muuttaa, vaikka premissit on näytetty virheellisiksi, myös muiden toimesta kuin minun.

Ostohinnalla ei ole tämän keskustelun kannalta yhtään mitään tekemistä. Olisi ostohinta ollut vaikka $1, näyttäisi puhelindivisionan bruttokate *täsmälleen* samalta. Ja jos puhutaan viime tilivuodelle raportoidusta 50 miljoonan katteesta (ei ainoastaan älypuhelimet vaan myös peruspuhelimet). Laske huviksesi kuinka monen ihmisen palkan (ja sivukulut) sillä maksaa ja vertaa sitä Nokialta tulleiden ihmisten määrään. Täsmääkö? Meneekö edes lähelle? (ja kyllä tämä on yksinkertaistamista, koska kuluja on muitakin mm. markkinointi)

Odotin kirjoittajalta ehkä liikoja, kun vielä nimenomaisesti pyydettiin korjaamaan jos lukujen tulkinta oli väärä. Tulkinta oli väärä. Homma näyttää näyttää sittemmin eskaloituneen aikamoiseen kiertelyyn ja puolusteluun, joten jätän asian osaltani tähän.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #22

Kuten edellä sanoin, en ole sekoittanut mitään, kunhan käytin termejä epämuodollisesti, kun "profit" normaalikielessä kääntyy "voitoksi". Merkityksen olisi pitänyt olla lukijalle selvää, mutta ilmeisesti jos ei ollut järkevämpääkään sanottavaa, tartutaan tuollaiseen.

Jussi Hagman Vastaus kommenttiin #23

Kerta kiellon päälle.

Lisäys: Kyllä, "profit" kääntyy normaalikielessä "voitoksi". Sinä käytät sanaa "voitto" myös puhuessasi luvuista, jotka olet ottanut sarakkeesta "gross margin", joka ei ole vielä lähelläkään voittoa.

Lukijalle ei voi mitenkään olla selvää mitä tarkoitat, jos uudelleenmäärittelet vakiintuneet termit ja käytät niitä miten sattuu. Kirjoitit mm. "Onko 4 miljoonaa tappiota 1,3 miljardin liikevaihdosta kolmessa kuukaudessa sitten 'raskaasti tappiollista liiketoimintaa'?" Siinä käytät sanaa "tappio" ensin merkityksessä negatiivinen bruttokate ja vertaat sitä suoraan liiketoiminnan tulokseen. Joko et ymmärrä niiden eroa tai haluat tahallasi harhauttaa lukijoita. Lainattu esimerkki ei ollut ainoa laatuaan.

Vastaan kuitenkin kysymykseesi: Ei, 4 miljoonaa tappiota ei olisi tässä kontekstissa raskaasti tappiollista liiketoimintaa, mutta 4 miljoonan negatiivinen bruttokate implikoi huomattavasti suuremman liiketoiminnan tappion, koska kiinteät kustannukset ovat suuret.

Ihmettelit myös negatiivisen bruttokatteen syytä, suora syy on ilmiselvä. Puhelimia on myyty (siis jouduttu myymään) alle tuotantokustannusten, alle tuotantokustannusten myyminen *ei* ole normaalia kausivaihtelua. Miksi on jouduttu tällaiseen tilanteeseen ei ole selvillä, veikkaukseni on huono inventaarion hallinta ja/tai yllättävä kysynnän heikkeneminen.

Mutta joo, tämäkään ei varmasti ole "järkevää sanottavaa". Pahoittelen. Yritin kyllä esittää järkeviä pointteja ja mielestäni muutkin ovat niin tehneet, mm. se pizzeriaesimerkki oli erinomainen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suomalaiset marisivat suureen ääneen koko jakson Mauno Koiviston kruunajaisista vuoteen 1995, kuinka kamala järjestelmä kansallisvaltio on, ja kuinka hienoa ja tärkeää "klopalisaatio" on. Maahan piti saada vaikka väkisin ulkomaisia omistajia, ja nämä "hyväntahtoiset sijoittajasedät ja -tädit" olisivat tulleet pelastamaan meidät itseltämme ja mahtavalta aspiriinilaskultamme. Onhan itsenäisyys ja itsenäinen ajatteleminen rankkaa.

Nyt, kun toive sitten on toteutunut, ja ulkomaiset omistajat tekevät sitä, mitä omistaja aina tekee, ajavat omaa etuaan, alkaa taas marina suureen ääneen: "Voi, kun muut eivät ajakaan meidän etujamme, vaan omiaan."

Yllätys?

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Jos ei ole tekemistä työmaalla, niin se tietää aina YT-menettelyjä ennemmin tai myöhemmin tai toiminnan alasajoa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin se tietää, ja juuri tuota eri riskien välillä tasapainottelua käsittelin kirjoituksessani. Joustoliberaali argumentti pätee äärimmäisen kovaan irtisanomissuojaan, mutta heikossa irtisanomissuojassa on aivan toiset ongelmat, ja näiden välillä täytyy tasapainotella.

Ja tässähän tapauksessa "työmaalla" riitti kiirettä yltä kyllin, mutta työnantaja vain halusi keskittää toimintaansa. Siksi tuolla argumentilla ei ole tässä tapauksessa mitään relevanssia.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Ei kannattavaa liiketoimintaa kuitenkaan monikaan aja alas, varsinkin jos on näkymiä tulevaisuudesta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #12

Niin ei tietenkään. Yhteiskuntamme kuitenkin on asettanut työnantajille vastuuta siitä, että liiketoiminnan kannattavuutta pyrittäisiin suunnittelemaan pitkäjänteisesti, ja siten vähentämään liiketoiminnan riskien herkkyyttä siirtyä työntekijöille. Vastuu merkitsee, että sitä sitten joudutaan kantamaan jos tehdään virheitä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #16

Liiketoiminta on aina riski, eikä yhteiskuntaa pidä liikaa sekoittaa bisnekseen. Jos ei ole liikeideassa toimivuutta niin ei muuta kun porukka ulos ja valot kiinni.

Matias Härkönen

Et voi tarkastella koko yhtiön tulosta ja vedota sen voitollisuuteen. Miten itse toimisit jos sinulla olisi esim. kolme pizzeriaa. Yksi Helsingissä, yksi Espoossa ja kolmas roomassa.

Suomen pizzeriat tuottavat valtavasti voittoa, mutta suomalainen pizza ei käy kaupaksi roomassa. Lisäksi sinne on vaikea pitää yhteyttä ja hallinnoida sitä. Tappiota tulee vuosittain. Pidätkö tappiollisen pizzerian vai suljetko sen yksikön jossain vaiheessa?

Microsoftin uutinen on ikävä, mutta odotettu. Ihan turhaa tästä tehdään mitään juttua. Nyt tarvitaan vain sellaista lainsäädäntöä, että nämä ihmiset voivat helposti työllistää itse itsensä. Päivänselväähän on, että suomessa kukaan ei halua työllistää enää. Se on liian hankalaa ja kallista.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Microsoftin puhelinliiketoiminnan kate oli siis 2015Q1-3 13% plussalla. Tämä on tietenkin vähäistä verrattuna ohjelmistojen 93%:n katteeseen, mutta yhtä kaikki, plussalla. Sitä, onko juuri Suomen yksiköissä ollut erityisen paljon turhia kustannuksia, ei noista raporteista tietenkään löydy.

Puutuin kirjoituksessani siis noihin twiitteihin, joissa puhuttiin "raskaasti tappiollisesta" liiketoiminnasta ja konkurssin uhasta. Sellaiset argumentit olivat yksinkertaisesti vääriä.

Jussi Hagman

Ensinnäkin. Prosenteilla ei saa yhtään voita leivän päälle, joten niistä on vähän turha puhua. Dollareilla saa, noin 90 miljoonaa per kuukausi. Sillä ei maailmanlaajuinen muutaman kymmenen tuhannen ihmisen organisaatio kauhean hyvin pyöri, jos olet eri mieltä niin tarjousta vaan Microsoftille, nyt saisi varmaan Nokian rippeet halvalla tai pyörittämään Jollan vähän kevyempää laiteorganisaatiota!

Ja toisekseen "raskaasti tappiollinen" viittaa tulokseen, ei katteeseen. Vaikka kateprosentti olisi sen 93%, voit olla tappiollinen jos 1. liikevaihto ei ole riittävä ja/tai 2. organisaatio on liian suuri. Puhelinten tapauksessa molemmat pätevät, ja lisäksi bruttokate on aivan liian pieni, viimeisessä neljänneksessä jopa negatiivinen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #20
    «Ja toisekseen "raskaasti tappiollinen" viittaa tulokseen, ei katteeseen.»

Juuri niin. Väite jota vastaan argumentoin oli, että "jos toiminta on raskaasti tappiollista niin..." Mutta Microsoftin tulos ei ollut tappiollinen. Ei kokonaisuutena, eikä aivan selvästi edes puhelinliiketoiminnan osalta.

Sikäli kun puhelintoiminnan tappiollisuus oli Nokia-kaupassa jo etukäteen ennakoitua, en myöskään näe relevanssia sen erittelyllä. Xbox tuotti tappiota ensimmäiset viisi vuotta, noin 6 miljardia. Sellaista se kilpailu joskus on.

Käyttäjän Juha-MattiKarppi kuva
Juha-Matti Karppi

Eiköhän yksi suuri vaikuttava tekijä tässä taustalla ole Microsoftin johdon vaihtumkinen. Nokian osto oli Steve Ballmerin aikainen päätös, jota nykyinen toimari Satya Nadella vastusti. Ballmer ajoi kuitenkin kaupan läpi useiden muidenkin johtajien vastustuksesta huolimatta.
Laitevalmistustoiminta ei adu enää Nadellan linjaan. Varsinkin kun sitä ei voida millään kriteereillä pitää erityisen tuottavana tai kannattava, vaikkei "raskaita tappioita" tuottaisikaan.
Järjetöntähän se silti on, että Microsoft ensin käyttää miljardeja Nokian puhelintuotannon ostoon ja nyt käytännössä ajaa sen alas. Olisi ehkä ollut kannattavampaa pumpata rahaa Nokiaan "kehitystukena" tms. Nokian brändi laitevalmistajana kuitenkin parempi.

Jari Leino

En tiedä, oliko Microsoftin Salon yksikkö huikean tuottava vai tappiollinen. Sillä ei ole mitään väliä. Microsoft ei myöskään välitä siitä mitä mieltä Li Andersson on.

Microsoft olisi joka tapauksessa sulkenut Salon (ja hetken päästä kaikki Suomen) kännykkäkehitystoiminnot riippumatta niiden kannattavuudesta. Tämä kehitys sai alkunsa jo joskus viime vuosituhannella, kun Nokia toi maahan ensimmäiset paljon hehkutetut intialaiset "Nokia-insinöörit", jotka tulivat tänne opettelemaan duuneja, jotta ne voidaan siirtää Intiaan.

Nokia on pääosin amerikkalaisten eläkevakuutusyhtiöiden omistama ylikansallinen konserni. Microsoft on vieläkin suurempaa paskaa. Molempien tavoite on siirtää tietotaito USA:han ja tuotanto kaikkein halvimpaan halpamaahan JA tuhota kilpailijat ja uusien mahdollisten kilpailijoiden kasvuympäristö.

Toimituksen poiminnat